Kissanpesä

Tyttärellä on ihana kisuli, Pimu. 

Pimu on itsekin pikkuinen, noin vuoden ikäinen mirri ja nyt Pimun järkytykseksi talouteen on muuttanut KAKSI uutta vauvaa! Siis kissavauvaa!

Nämä löytyivät jostain ilman emoa eikä neiti voinut muuta kuin ottaa hellään huomaansa.

Ajattelin, että ehkä Pimun järkytystä helpottaisi, jos pääsisi omaan pesään karkuun pikku riiviöitä :D

Tämä on täysin hatusta vetäisty juttu, mutta inspiraatio lähti tuosta Kodinkuvalehden kuvasta. Sieltä löytyy ihan silmukantarkka ohje myös, jos haluaa tehdä tarkasti ohjeen mukaan 

 http://www.kotivinkki.fi/kasityot/kissanpeti

Uno ja Hemuli tekivät laaduntarkastuksen ennen huovutusta... :D 

Lankana tässä on "jämäjoet" eli Novitan Joki tuplana ja koukku taisi olla 8? Nopeasti valmistui. Tein siksi noin isolla koukulla, koska halusin huovuttaa siitä tiiviin. 

Pelkäsin tosin ennen huovuttamista, että siitä tulee liian pieni, mutta eikös ne kissat halua tunkea kaikkiin pieniin paikkoihin? :O

Pimu pääsi tutustumaan pesään eilen. Se ei TODELLAKAAN tajunnut mikä ihme se on, mutta ehkäpä vielä joku päivä... :D

Piilotin sinne pienen, vikisevän tekohiiren ja sillä houkuttelin sitä sillä tutustumaan pesään : )

Katsotaan, löytääkö kisumisu koskaan pesään vai jääkö se ehkä pennuille leikkikaluksi?

 Ainakin se katsoi siihen malliin, että "älä unta näe, että menisin tuonne!" :D :D 

Olenkin tästäkin jo postannut kuvia tuonne instaan. Se on jotenkin niin helppo ja nopea päivittää, että tulee usein laitettua kaikkea, mitä milloinkin. Mutta niin kuin edellisessä viestissä vähän mietiskelin, muutoksen tuulet puhaltelevat taas ja pian on ilmeisesti taas enemmän aikaa neulomisille ja blogin päivittämiselle...

Puolen vuoden  sisään saapi taas etsiä uutta työtä valitettavasti. Vokki, jossa työskentelen, lopetetaan ja todennäköisesti työt loppuvat siihen. 

Voisiko joku ottaa minut esim. lankakauppaansa kutomaan, kuvaamaan, somettamaan ja bloggaamaan? :D 

Siinäpä unelmaa kerrakseen :D 

Mahdollisuudet löytää itsestämme 

syvempiä voimia tulevat esiin silloin

kun elämä vaikuttaa kaikista 

haastavimmalta. 

-Joseph Campbell-