maanantai 29. kesäkuuta 2015

Muuton myräkkää



Huhhuh! Kyllä muuttaminen on vihoviimeistä hommaa! 

Jos olisi oikeasti aikaa keskittyä siihen siivoamiseen, tavaroiden lajitteluun ja kierrättämiseen! Aika tuntuu vaan lipsahtavan sormien välistä työhön, nukkumiseen, tavaroiden kantamiseen ja niiden ajamiseen paikasta A paikkaan B. Nukkuminen muuten tuntuu taas niin turhanpäiväiseltä hommalta, ihan kuin aikaa menisi hukkaan. Mutta kun ei voi olla nukkumattakaan. Varsinkaan nyt yövuorojen aikaan en uskalla nukkua liian vähän, koska yövuorot umpiväsyneenä ovat hirveitä! Hereillä pysytteleminen väkisin on kammottavaa. 



Tässä ollaan lähdetty taas kerran paikasta A ja ollaan menossa tuonne sateenkaaren päähän eli paikkaan B. Siellä se onni odottelee? :)


Voi ne kesäyöt! Miten kaunista voi Suomen suvi ollakaan! <3



Alhaalla yövuoron "eväät". Eka yövuoro puoleen vuoteen, mutta muistan vielä, että hyvin pitää varustautua :D 

Tuossa näkyy muuten noita ProArgi ja E-9 pakkauksia, ovat tätä nykyä jokapäiväistä herkkua, suunnatonta apua olen saanut niistä. Myös paino on tippunut kivasti, hiljalleen, mutta koko ajan alaspäin, mutta varsinkin olen saanut apua astmaan ja allergiaan! 

Tuolla uudessa talossa asui ennen meitä kaksi mopsia, joille olin alkuvuosina niin allerginen, etten voinut olla samassa tilassa puolta tuntia kun jo hengitys oli tukossa. Siihen ei silloin auttanut avaavat lääkkeetkään, pois oli päästävä. Omille koirillehan olin siedättynyt jo ja lisäksi ne ovat sellaista rotua, etten niihin koskaan ole niin paljon reagoinut. 

Hyvin olin siedättynyt niille mopseillekin vuosien varrella, mutta en taatusti olisi voinut muuttaa niiden entiseen taloon ilman arginiinin apua! Tälläkin hetkellä olen yötöissä paikassa, jossa on pentukoira. Ei ole tarvinnut yhtään avaavaa eikä muutakaan. 

Ennen sain myös rasituksesta todella helposti hengenahdistusta, Ventoline oli oltava aina taskussa ennen, mutta nyt voin liikkua reippaasti ja jopa juosta ilman, että tarvitsen Ventolinea. Juoksukoulun aloitus onkin sitten seuraavaksi... :P


Simpukkahuivi on kulkenut mukana ja silmukka silmukalta edistynyt... :P

Nyt tilanne on se, että kaikki neljä tuota varten ostamaani kerää on käytetty ja haluaisin siitä kuitenkin vielä isomman. Mitähän tuohon voisi lisätä...? Tuliskohan ihan hassun näköinen, jos alareunaan tekisi jotain muuta väriä? Kun ei taida olla nyt aikaa lähteä ajelemaan kaupoille hakemaan lisää tuota lankaa... Vai pitäisköhän vaan antaa olla ja odottaa sitä päivää kun ehtii hakemaan samaa lisää.. :D


Koti

Se on lasten naurua, 
mummin laulua ja 
papan tuomaa turvallisuutta. 
Se on rakastavien sydänten lämpöä, 
onnellisten silmien valoa.
Ystävällisyyttä, 
uskollisuutta ja kaveruutta. 


maanantai 22. kesäkuuta 2015

Juhannustunnelmia


Tässä muuttotouhujen ja sekasorron keskeltä vielä pitää juhannuspäivitys laitella talteen. Oli aivan ihana juhannus, yhdessä oloa, juhannussaunaa ja herkullista ruokaa yhdessä laitettuna. 


Aattona pääsivät kaaratkin huilaamaan. Kun saatiin lasti purettua tehtiin yhdessä ruokaa ja paineltiin sitä odottaessa pihasaunaan kunnon löylyille. Vaikka kuva näyttää juuri hetkellisesti aurinkoiselta, vettä ropisi vähän väliä, joten luovuttiin grillauksesta suosiolla ja laitettiin makkarat ja broiskut uuniin :)


Väärinmajan kokko on joka vuosi yhtä upea! Ja niin tänäkin vuonna. Osa katseli sieltä järveltä käsin veneestä, me ihailtiin sitä sillalta. 


Paljon kyläläisiä kerääntyy juhlistamaan keskikesän juhlaa sillalle. Autoja ei juurikaan kulje, joten siinä on hyvä ihastella maisemia ja jutella tuttujen kanssa :)

Aika reilusti oli myöskin itikoita kerääntynyt juhlimaan... Niilläkin oli juhla-ateria :D 


Ja mikä ihaninta, juhannuspäivänä saatiin kunnia osallistua juhannushäihin! <3 <3 <3 

Upea nuoripari sanoi tahdon, niin kaunis toimitus! Miten se olikaan niin herkistävää!? Meillä tulee lokakuussa 20 vuotta siitä kun mentiin naimisiin Ruoveden kauniissa kirkossa. Jotenkin ne tunteet tuli mieleen ja ihan väkisin kyynel pyrki silmäkulmaan. Pitkä matka on tultu siitä, enkä tuolloin osannut haaveillakaan näin ihanasta perheestä ja lapsista, mitä minulla on <3  

Pieninkin oli tärkeänä shamppanjalasi kädessä onnittelemassa. Ja onhan se hieno hetki toivottaa uudelle avioparille onnea! 

Hauska sattumus oli, että tuo 13-vuotias neiti sai vahingossa Pommacin sijaan oikeaa shamppanjaa ja oikein säikähti ja irvisteli sitä makua :D

Upea päivä oli! Neidit pääsivät juuri oikein vauhtiin kun karkkibuffet aukesi ja bändi alkoi soittaa! Valitettavasti jouduttiin kuitenkin lähtemään kohtuu aikaisin kotiinpäin noita meidän karvaisia lapsia katsomaan. Olisi ollut mukava jatkaa juhlimista myöhempään, mutta onneksi saatiin osallistua edes siihen asti. Hieno kokemus lapsillekin, ihania tunnelmia kaikkine leikkeineen ja perinteisine morsiamen ryöstöineen! <3

Suuret kiitokset vielä tuoreelle avioparille sekä vanhemmille tätäkin kautta ja paljon onnellisia yhteisiä vuosia! <3


Kauan katsoin sinua syvälle silmiin, 
kauan katsoin, katsoin ja ajattelin. 
Kenties kerran vihille käydä saamme, 
kenties kerran olet rinnallain. 
Kenties kerran vihille käydä saamme, 
kenties kerran olet rinnallain. 

Kauan katsoin sinua syvälle silmiin, 
kauan katsoin, katsoin ja ajattelin. 
Puutteen, murheen, yhteisen riemun jaamme, 
kunnes pois häivymme unholaan. 
Puutteen, murheen, yhteisen riemun jaamme, 
kunnes pois häivymme unholaan. 

-Heikki Aaltoila-

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Muuttoa ja muuta mukavaa!



Me muutetaan mummolaan! 

Uusi koti vielä enemmän maalla odottaa uusia asukkaita. Muutetaan mummin ja papan eli minun anopin ja appiukon kanssa saman katon alle.

Punainen tupa ja perunamaa... <3 :D


Aika ei meinaa riittää millään kaikkeen.... Päivitykset tänne on jääneet nyt vähän paitsioon, mutta aikansa kutakin? 

Työn ohessa muutetaan pikku hiljaa. Onneksi ei tarvitse ihan muutamassa päivässä muuttoa tehdä vaan voidaan vähän kerrallaan viedä tavaraa. 


Siinähän ne tärkeimmät tuli muutettuakin.

No, ihan kaikki ei ollut vielä tuossa... jotain vielä jäi jälkitoimitukseen... :D


Tämä tuuliviiri on tehnyt vaihteeksi täyskäännöksen myös työsaralla. Aloin haikailemaan takaisin hoitotyöhön ja olenkin jo aloittanut hommat kotihoidossa. Todella kivalta tuntuu taas autella mummoja ja pappoja <3 


Jotain käsitöitäkin ehkä valmistuu.. joskus... 

Simpukkahuivi valkoisena on työn alla ja silmukka ja kerros kerrallaan se pikku hiljaa edistyy. Kunhan tämä muutto saadaan tästä alta pois ja työtkin ilmeisesti muuttuvat pian yötöiksi niin ehkä sitten... :)


Uuden kodin pihamaalla on oravien sukujuhlat!

Voi että niiden telmimistä on hauska katsella. Viime viikolla yksi tuli jopa ikkunasta kurkkimaan ja ilmiselvästi lisää ruokaa pyytelemään! :D 



Pieni polku salainen viekottaa mua metsän syliin,
luonto kauneuttansa ympärilläni tuhlaa,
en kaipaa muiden seuraan meluisiin kyliin,
olen osa metsänväen juhannuksen juhlaa.

Pajulinnun suruisa laulu sieluani soittaa,
juhannuskeijut ihanimmat niityllä karkeloivat,
oravakin puun latvasta huomioni voittaa,
juhannusta lehdot järvet niityt, salot ja vuoret soivat.

E.A. Wiksten

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Lomailijat lähtivät mummolaan



Onneksi on kesä

Muutoksia edessä, kaiken sorttisia. Vähän huimaa, mutta eiköhän se siitä. Nuoremmat neidit halusivat muuttotohinasta huolimatta lähteä viikoksi-pariksi mummin ja vaarin luo viettämään kesälomaa. 



Eli tämän/ensi kuun aikana muutetaan ja työkuviotkin menevät uusiksi. Jos ei ole tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, täytyy tehdä muutos, eikö?  :)


No, muutosta ja muista muutoksista myöhemmin lisää. Tähän postaukseen ei päässyt yhtään käsityötäkään, koska oli niin kiire ihailla kesän kauneutta <3


Isomummille oli viime viikolla käynyt haaveri ja oli kaatunut pihalla :( 

Arvaas, mitä oli ollut tekemässä!? No, istuttamassa kukkia tietysti! Ihanaa, että 95-vuotias jaksaa nauttia kesästä ja kukista! 

Oli vaan ollut sellaiset halpis-crocsit jalassa, jotka olivat jotenkin jääneet kiinni pihan kivetykseen ja siitä nurin! Onneksi ei käynyt pahemmin... Polvi on kipeä, samoin kädet, joilla oli ottanut vastaan ja poskessa on iso mustelma :(


Piha on uskomattoman kaunis ja vehreä <3 


Kyllä tytöt nauttivat taas kun saavat olla mummin ja vaarin hoivissa! Nyt se vasta kesälomalta tuntuu varmasti. Pääsee serkkulikkojenkin kanssa leikkimään pitkästä aikaa. Mitä lie keksivätkään... :)


Aamulla aurinko nousee varhain. 
Kesä vuodenajoista on kaikkein parhain. 
Koulutkin loppuu, ei huolia näy
kesällä kukatkin kukkimaan käy. 
Voi uimassa käydä ja nukkua pitkään. 
Eivät kesää kai voita asiat mitkään. 


Aurinko pilven päältä maahan kurkki, 
kutitti hassusti nenästä, 
sipaisi kirkkaasti silmästä, 
lämmitti ihanasti varpaasta, 
avasi kesäisten polkujen portin, 
karkotti arjen mielestä
ja antoi lomalle upean startin!