torstai 25. huhtikuuta 2013

Rakkaus on...

.... Rakkaus on ...
Ikiaikainen ja suunnaton,
Se on rajoittamaton, täysin viaton,
Vaikka miten se kahlitaan
Rakkaus on (Rakkaus on)
Vastasyntynyt ja suojaton,
Se on rajoittamaton, täysin viaton,
Vaikka miten se tuomitaan

-Antti Tuisku- 

Tämä soi radioissa kun ajeltiin mutkateitä pitkin maaseutua viemään mun "pikkuista" rakkaansa luokse. Tai siis junalle - kun se rakas on niin kaukana :P 

En voi ymmärtää, että se mies on jo ihan aikuisuuden kynnyksellä, suunnitelmissa muuttaa kotoa pois, opiskelemaan suureen kaupunkiin. BYÄÄÄÄÄÄH! Miten mä pärjään!!??? :( 

No kai tää on nyt sitä pehmeetä laskua kun se on vaan arkipäivät kotona ja viikonloput maailmalla. 
Huoh, on se niin rankkaa - äipälle :P


No pääsinpäs tänään vähän puikottelemaankin sitten tällä reissulla. 
Vihdoin sain tänään näyttösuunnitelmankin tehtyä ja lähetettyä muutaman illan puurtamisen jälkeen! JEEE!! Suuri stressi on ohi. Toivottavasti ei heti palaudu bumerangina takaisin korjattavaksi ;) 

Nyt ehtii taas vähän käsitöitäkin, iiihhanaaa!

Huomenna vielä koulupäivä (taaskin tehdään tehtäviä - ei ehdi kutomaan :( ) 
 ja sitten ajellaan Espooseen! :D 


Sieltä se juna tulee...



Ja siellä mun pikkunen menee... nyyyh! 

Alan näköjään henkisesti valmistautumaan kotoa pois muuttoon kun  nyt 
jo ihan hirrrvee ikävä :( 


Tuo minulle sata kirjaa
lue tuhat runoa
laula miljoona toistaan kauniimpaa laulua
mutta sanat täytyy elää todeksi
jotta ne voi ymmärtää. 

Siispä mene ja elä!

Ja kun polvesi on ruvella
sydän kursittu silkkisin langoin
silkasta rakkaudesta
ja elämän mittainen 
lapsen hymy loistaa 
rohtuneilla huulillasi, 
kerro minulle
mistä ei kannata kulkea. 




3 kommenttia:

  1. Esikko muutti kotoa muutama vuosi sitten, silloisen poikaystävänsä avopuolisoksi. Se suhde on jo mennyttä aikaa, mutta tyttö jäi "maailmalle". Minulle jäi pikku-ukot kotiin silloin, mutta kyllä tuntui kamalan tyhjälle talo ilman Esikkoa. Onneksi lapsi muutti niin, että meidän välit oli (ja on) hyvät, ilman riitoja ja tappeluita eikä ihan maailman ääriin (vain n30km päähän) ja nähdään usein.
    Nyt kun pojat on 15 ja kohta 17 alkaa heidän tulevat muuttonsa kummitella mielen perukoilla ja pikkusen jo pelottaa.

    Toivottavasti teidän lapsukainen jää sellaiselle etäisyydelle, että tapaamiset ja kyläilyt hoituu helposti. Ja onneksi on skypet ja facet ja muut yhteydenpitovempaimet!

    Onnea näyttösuunnitelmasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten se aika porhaltaakin niin kovaa? Saapi nähdä miten usein nähdään kun välimatkaa tulee kuitenkin melki sata km. Onneksi tosiaan nykyään on vaikka mitä yhteydenpito mahdollisuuksia! :)

      Aurinkoista viikonloppua! :)

      Poista
  2. no se on sitä elämää että lapset lähtee maailmalle,se on koettu juttu.no nyt on koettu sekin että lapsenlapset on maailmalla ja harvoin näkee mutta yhteydet pelaa monilla vempaimilla.
    hyvää illan jatkoa.

    VastaaPoista