Elämäni vahvat naiset

Naistenpäivänä ajatukset suuntaavat elämäni vahvoihin naisiin. Äitiin ja mummuun. Paljon töitä, aina sydämellä. Pienet koululaiset saivat ravitsevaa ja hyvää ruokaa, mutta lisäksi oppia, miten käyttäydytään toisia kohtaan, miten syödään niin, että jaksetaan kasvaa ja opiskella ja mitä kauniisiin ruokatapoihin kuuluu. Kaikkea ne emännätkin ehtivät pienille koululaisille opettaa <3

Muistan hyvin, miten kovasti odotettiin koputusta ovelta aamupäivällä, pienessä koulussamme oli silloin luokat 1-4. Koputus kertoi, että ruokakärry tulee luokkaan ja päästään syömääään!! :) Tämä oli siis joskus 80-luvun vaihteessa :)

Monenmoista on sattunut ja tapahtunut vuosien varrella ja saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että naisen sisältä löytyy voimia ja sisukkuutta kohdata mitä vain, eikä koskaan saa luovuttaa. 

Tätä vahvisti myös ne monet äidit, joihin tutustuin edellisessä työssä invataksia ajaessani, joiden lapsi oli syntynyt kehitysvammaisena tai vammautunut jostain syystä. Ja ne vaimot, jotka hoitivat puolisoaan tämän sairastuessa vakavasti. Puhumattakaan niistä naisista, jotka itse selviävät päivästä toiseen oman vammansa aiheuttamien haasteiden keskellä. Todella rankkojen tarinoiden edessä olen monesti ihmetellyt, mistä se voima ja jaksaminen tulee? Nainen vaan ottaa lapsensa tai puolisonsa elämäntehtäväkseen ja vaan tekee siinä tilanteessa kaikkensa? Mikä ei tapa, se vahvistaa? 

Joillain on ihailtava taito löytää pienistä asioista sisältöä elämään ja saada niistä energiaa jaksaa eteenpäin. Sitä olen yrittänyt imeä itseeni ja muistaa, kun tuntuu, että elämä potkii :) 

Olen iloinen siitä, että omilla tytöilläni on mumminsa ja isomumminsa kaltaiset vahvat, energiset ja sisukkaat esikuvat omalle naiseudelleen!

Aurinkoista naistenpäivää kaikille!

Aikuinen nainen sä hetkestä nauti, 

ettei vaan iske se tanttatauti! 

Elämää ahmi, riemuitse olosta, 

ilon anna pursuta joka kolosta!