Missio mummu kotiin

Heti kun pari vapaata koitti, singahdin Espooseen ja mummua katsomaan.  

Mummu on kuntoutunut todella hienosti ja tiistaiksi oli sovittu kotiloma äidin luokse. Kaikki meni aivan loistavasti ja aloimme selvittelemään, miten mummu voisi kotiutua mahdollisimman nopeasti. Ei vielä kylläkään omaan kotiin vaan äidin luokse.

 

Siinä mummun kanssa aikaa viettäessä tein samalla nämä tossut loppuun. Nämä on tehty pitkillä kutosen pyöröpuikoilla molemmat yhtä aikaa. Tätä suosittelen vain hyvin kestävähermoisille, koska neljä lankaa ovat jatkuvasti aivan solmussa! Helpompi on tehdä yksi kerrallaan... :) 

Lankoina näissä on ruskeansävyinen  Novitan Usva 

ja Ice Yarnin Etno Alpaca Cream

ja OHJE Eila-mummun tossuihin löytyy tuolta: 

http://arkimamma.blogspot.fi/2012/11/isomummi-eilan-tossut.html

Ihanasti hermo lepäsi siinä näitä tehdessä ja mummun kanssa jutellessa. 

Tuossa alakuvassa ompelen takasauman kantapään takaa kiinni. 

Siinä tossut taivasta kohden. Eli kärki kurottu, mutta muuten kesken, pohjat ylöspäin. Tupsukat odottaa valmiina.

Tässä matkalla kotia kohti, kolme sukupolvea <3

Kovin hyvin ei Puolarmetsässä suhtauduttu meihin kun toimme esiin toiveemme pikaisesta kotiutuksesta tyttären luokse. He olisivat halunneet "kuntouttaa" mummua vielä siellä, vaikka en mitenkään ymmärrä, kuinka pari kertaa viikossa tapahtuva toimintaterapia kuntouttaa kun loppuaika vaan maataan!?

Halusimme mummun pikaisesti kotiin mm. koska yksin liikkumisessa rollalla huonon käden kanssa on valtava kaatumisriski, eikä hoitajia ole riittävästi olemaan aina paikalla ja saattamaan kun tarvitaan. Halusimme toimia ennen kuin sattuu joku kaatuminen kun mummu yksin villasukilla vessassa käydessään liukastuu ja murtaa lonkkansa tai muuta yhtä vakavaa. Lisäksi mummu tunsi olonsa turvattomaksi sairaalassa öisin. 

Mummu kyllä ilmaisi kantansa kotiutumiseen aika selvästi: "Ette te voi pitää minua täällä, jos en halua täällä olla!" Ja terapeutin oli vaan myönnettävä, että näinhän se on. Kovasti saimme vääntää, että terapeutti uskoi kantamme ja antoi luvan kotiutua. 

Siinä mummun puutarhaa, omenapuut täynnä omppuja, kukat kukkii upeasti ja pienessa perunapellossa potut odottavat ylös nostajaa :)

Nyt mummu voi siis käydä omassa kotonaan päivisin ja toivottavasti pian kuntoutuu niin hyvin, että pääsee takaisin omaan kotiin asumaan <3 Ja toivottavasti käsi kuntoutuu pian niin paljon, että pääsee taas tekemään mm. näitä: 

http://arkimamma.blogspot.fi/2014/04/isomummin-terveiset.html

Ja sitten taas kotia kohti, työvuoro odottaa...